Epämukavuusalueella

Tiedättekö sen tunteen, kun peiliin katsoessa kaikki tuntuu olevan pielessä?

Mulla on ollut nyt jo jakso, että on ollut jotenkin epämukava olo omassa vartalossa. Vähän turvottaa, inhoan jostain syystä tällä hetkellä käsivarsiani ja oma naamataulu ärsyttää. Erityisesti mulla kuukautiskierto vaikuttaa näihin fiiliksiin.

Asiaa pahentaa tämänhetkinen tilanne ihon kanssa. Se on ihan räjähtänyt käsiin. Kipeitä paiseita ja hirveitä näppyrykelmiä. Akne on tullut taas vihastuttamaan mun arkea. Voitte kuvitella miten odotan kuin kuuta nousevaa varattua ihotautilääkäriaikaa. Kaikkien voiteiden, antibioottien, e-pillereiden ja lääkkeiden jälkeen aion kokeilla Roaccutan-kuuria jos se mulle vaan määrätään.

Mulla akne musertaa kaiken itsevarmuuden mitä on. Tapaat ihmisiä ja mietit tuijottaakohan toi mun finnejä ja miettii miksi en hoida ihoani? Tämä on todennäköisesti viimeinen asia tämän henkilön mielessä, mutta ensimmäinen asia mun mielessä tavatessani ihmisiä. Vaikka synttäripostauksessani kirjoitinkin, että mitä mä sille voin, että mulla on akne, silti kaikki negatiiviset ajatukset omasta naamasta kummittelee tuolla pään sisällä.

Tämä asia ei välttämättä ole välittynyt ruudun toiselle puolelle, koska oon pitänyt huolen siitä, että muokkaan näpyt pois kuvistani. Mä en vaan pysty ”embrace myself” niin, että laittaisin kuvan kaikkien nähtäville ja olisin sinut sen kanssa. Eikä mun tarvitsekkaan jos ei siltä tunnu. Tuntuu silti hölmöltä peitellä jotain, joka on kuitenkin niin normaalia.

Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen on välillä niin vaikeaa. Luin joskus toisen blogipostauksen tästä samaisesta aiheesta ja kaikki ajatukset siinä kolahti muhun. Miksi on niin vaikeaa olla itselleen armollinen ja kiltti? Miettisinkö näitä samoja asioita ystävistäni? Tai sanoisinko ilkeästi ystävälle hänen ulkonäöstään? En ikinä. Kannustaisin ystävääni negatiivisten ajatusten poissulkemiseen. Pitäisi tehdä niin itselleen useammin.

Askel kerrallaan.

2 thoughts on “Epämukavuusalueella

  1. Mä niin tiedän tunteen. Ihon huono kunto saa aina koko itsetunnon alas ja mulla se pahenee aina noin viikko ennen menkkojen alkua… niin ärsyttävää. Mä oon pohtinut myös paljon tota Roaccutan kuuria ja varmaan alotan sen heti kun työtilanne helpottaa. Hirvittää nimittäin ajatus siitä pahenemisvaiheesta (joka on tosin yksilöllistä) mikä sen kuurin aikana tulee, mutta uskon että se on täysin sen arvoista! En vaan sitä ja kaikkia muita sivuoireita halua, kun pitää olla paljon esillä töissä.Mutta joo en oikeestaan tiedä miksi kommentoin, mutta ainakaan et oo ainoo nuori nainen, joka kamppailee näiden asioiden kanssa. Superpaljon tsemppiä ja muista, että oot upee just tollasena! Ja toivottavasti saat sen kuurin ihotautilääkäriltä. Tee sitten postauksia aiheesta jos vaan viitsit 😊 Ihanaa elokuuta ja tosiaan muista, että oot kaunis juuri noin!

    Tykkää

  2. Mulla on kans vähän sama, kun teen töitä asiakaspalvelun parissa ja oon kasvotusten eri ihmisten kanssa päivittäin. Toinen työ on sitten päivittää omasta naamasta kuvia someen 😅Teen kyllä postauksia ihon paranemisesta, kun se toivottavasti lähtemään muuttumaan parempaan päin 🙏🏼Kiitos Laura paljon kommentistasi ❤️❤️

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s