Näin valehtelen somessa

Menen niihin hotelleihin, ravintoloihin ja tapahtumiin, joiden tiedän olla some-ystävällisiä ja kaunista kuvattavaa.

Totta ja tarua. Jos olen ulkomailla, olen saanut tutkia etukäteen kivoja ravintoloita ja kahviloita, jotka näyttävät hyviltä kuvauslokaatioilta, mutta tutustun myös menuun etukäteen.

Hotelleja en valitse some-ystävällisyyden perusteella ja menen niihin tapahtumiin, jotka minua kiinnostavat jos esimerkiksi yritys on mielenkiintoinen tai minulle mieluisa.

Sisustan, teen kattauksen tai pukeudun niin, että niistä saa hyviä kuvia.

Totta ja tarua. Rakastan visuaalisesti kauniita asioita ja koen itseni muutenkin todella visuaaliseksi ihmiseksi. Saatan näpertää ihan vaan meille kahdelle Benkun kanssa keskellä viikkoa kivan kattauksen, josta en ota edes kuvia.

Asukuviin yritän miettiä, että en pukisi ihan tismalleen samaa asua kuin viime kuviin. Mutta toisaalta taas hyvästä vaatekaapista löytyy ne tietyt tuotteet joita yhdistämällä saa erilaisia lookkeja.

En ota itsestäni kuvia, enkä Insta stories -videoita, joissa minulla ei ole meikkiä.

Tarua. Minulle ei tuota ongelmia postata kuvia itsestäni ilman meikkiä ja silloin tällöin höpöttelen kameralle meikittä. Suurimmaksi osaksi olen kuitenkin meikannut. Olen myös jakanut kuvia aknestani ja kertonut avoimesti sen kanssa kamppailusta.

Teen asioita ja kerron blogissa asioista, joiden tiedän tukevan omaa brändiäni.

Totta ja tarua. Ajattelen joitakin asioita niin, että onko siitä haitaksi ”henkilöbrändilleni”. Mutta teen postauksia aiheista ja asioista joista haluan. En ottaisi esimerkiksi yhteistyökumppania joka ei tukisi tai sopisi henkilöbrändiini.

Käsittelen kuvat niin, että näytän kauniimmalle.

Totta. Siloitan ihoani ja poistan epäpuhtauksia, turhaa sitä on mennä kieltämään. Mutta en näe mitään järkeä muokata kasvojen tai vartalon muotoja, se on mielestäni turhaa.

Silottelen elämääni somessa.

Tarua. Olen kertonut avoimesti mm. terveysongelmistani sekä muista asioista jotka ovat koskeneet minua. Voin olla täysin avoin kaikilla tileilläni. En tosin ikinä jakaisi nettiin yksityisasioita ystävyyssuhteistani, perheestäni tai parisuhteestani.

Kadun joitakin blogiyhteistöitäni.

Totta sekä tarua. En ole pitkään aikaan joutunut katumaan yhteistöitäni, mutta blogin alkuaikoina tuli ehkä lähdettyä johonkin yhteistyöhön, jonka olisin voinut jättää tekemättä. Nykyään teen yhteistyötä vain yritysten kanssa, joiden arvot kohtaavat omieni kanssa ja jotka sopivat blogini sisältöön. En ikimaailmassa tekisi yhteistyötä esimerkiksi nettipelien tai pikavippiyritysten kanssa, koska en itse käyttäisi aikaa nettikasinoilla enkä todellakaan ottaisi pikavippiä/lainaa tai suosittelisi sitä kenellekkään. Näitä yhteistyöehdotuksia tulee todella usein ja niistä tarjotaan todella valtavia summia.

Bloggaajien elämä on glamourista.

Tarua. Uskon, että hienot tapahtumat joissa siemaillaan shamppanjaa näyttävät ja vaikuttavat glamourilta, mutta ei bloggaaminen ole mielestäni glamourista. Kuka tahansa voi tehdä tätä jos siihen on kiinnostusta.

Ajattelen hetket Instagram-kuvina.

Totta. Tarkoitan siis sitä, että ajattelen ”tästä saisi hyvän kuvan”, mutta en tee jotain vain sen takia, että saisin kuvan. Olen pyrkinyt nyt postaamaan vähän arkisempaa sisältöä, josta itsekkin pidän ja johon samaistun. Oletteko te huomanneet muutoksen esimerkiksi Instagram-feedissäni?

Ostan tuotteita tai vaatteita ainoastaan kuvattavaksi.

Tarua. Ostan tuotteita, joista itse pidän. Haluan jakaa someeni asuinspiraatiota tuotteista, jotka ovat itselläni kovassa käytössä ja käytännöllisiä.

Seuraan Jodelia ja keskustelupalstoja sekä googlaan nimeni tasaisin väliajoin.

Tarua. Olen toki ennen seurannut Jodelia, mutta en kokenut saavani siitä mitään muuta kuin negatiivisuutta irti, niin poistin koko applikaation. Jos minusta tehtäisiin jostain syystä aloite, kuulisin siitä kyllä joltain ystävältäni.

Tutustun blogin/somen kautta ihmisiin, joiden toivon auttavan itseni kuuluisuuteen.

Tarua. Olen tutustunut tämän kautta ihaniin ihmisiin, joita saan kutsua ystävikseni.

Bloggaaminen ei ole oikea työ.

Tarua. Yhtälailla tämä on työtä kuin esimerkiksi kaupan kassalla olo. Teen työni, saan palkan siitä, maksan siitä verot ja muut vähennykset ihan samalla tavalla kuin päivätyössäni vaatekaupassa. Tämä on vapaampaa työskentelyä, kun työskentelen itselleni ja olen myös vastuussa kaikesta itse. Eli olen käytännössä oma esimieheni, valokuvaaja, meikkaaja, editoija, stailisti, sisällöntuottaja… Jos en tee töitä eli luo sisältöä tai hoida yhteydenpitoa asiakkaisiini, en myöskään saa palkkaa siitä.

2 thoughts on “Näin valehtelen somessa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s